Myrskyä, sadetta ja kanervanummia

On elokuun viimeinen viikko ja olemme matkalla Jurmoon. Odotan violettina hohtavia kanervanummia ja alkusyksyisiä auringonlaskuja, joita katsellessa voin nauttia kuumaa kahvia laiturilla. En voisi kuvitella parempaa tapaa viettää 30-vuotispäivää!

20140825_1357-33_011

No, ihan noin idyllistä ei sentään ollut, sadepilvet peittivät taivaan jo laivamatkalla. Sääennuste lupasi enemmän tai vähemmän sadetta maanantaista keskiviikkoon, vasta loppuviikosta sää saattaisi poutaantua. Onneksi kaksi ensimmäistä yötä saisimme nauttia vuokraamamme mökin, pienen Fjäderkammaren, lämmöstä. Sen jälkeen yöpyisimme vielä toiset kaksi yötä telttaillen Moringharussa, tuli sadetta tai ei.

Kanervanummia sentään riitti! Aikaisemmat Jurmon retkeni ovat sijoittuneet huhti- ja marraskuulle, joten kanervien väriloisto oli jotakin uutta.

Saapumisiltana sain syntymäpäiväni kunniaksi yllätyskakun, josta tosin tiesin etukäteen. Haasteeksi osoittautui mökin varustelu, ei ollut kakkuvuokaa. Onneksi paistamiseen soveltuvia muita astioita kuitenkin löytyi.

Kuinka moni voi sanoa syöneensä teekkarin tekemää mansikka-rahkakakkua? <3 Namnam.

Toisena aamuna lähdimme päiväretkelle saaren länsikärkeen. Sade alkoi tihkuna, mutta yltyi niin, että käännyimme pian takaisin. Vaakasuorassa vesisateessa ei paljon kuvia saanut, maisema oli harmaa.

En ole missään muualla nähnyt yhtä laajoja merikaalikasvustoja kuin Jurmon länsikärjessä. Välillä oli maistettava pieni pala, kyllähän se kaalilta maistui.

Illalla aurinko näyttäytyi hetkisen. Kallioilta löytyi kanervasta myös valkoinen värimuoto!

Kanervien lisäksi kuviin päätyi isomaksaruoho ja kallioseinämässä kasvanut hauskannäköinen jäkälä.

20140826_1937-18_089

20140826_1938-48_092

20140826_2001-15_154

Tuuli ei (onneksi) yltänyt aivan myrskylukemiin, mutta aallot olivat silti komeita. Ennen auringonlaskua vietimme useamman hetken aaltoja kuvaten.

20140827_2054-44_098

20140827_2056-39_100

20140827_2058-50_109

Toinen yö oli säkkipimeä. Pilvipeitteen alta ei näkynyt yhtään tähteä, toivottavasti muina öinä olisi parempi tuuri.

Niin itseasiassa olikin. Kuten edellisilläkin Jurmo-käynneillä, tähtiyö osui viimeiseen yöhön:

Jatkuu…

Osa 2: Ihana, elokuinen Jurmo