Näpit jäässä

Ensilumi satoi vihdoin Helsinkiin, synkät ja pimeät kadut peittyivät valkoisen kerroksen alle. Ah, sitä valon määrää, minkä lumentulo sai aikaan!

Pakkaspäivät kulkevat käsikädessä auringon ja kirkkaiden päivien kanssa, joten odotettua valoilmiötä piti tietysti lähteä kuvaamaan.

Arabianranta, Helsinki.

Jo ensimmäisillä metreillä kotiovesta astuttuani alkoi pakkanen koetella poskipäitä. ”Se vaan nyt tuntuu kylmemmältä”, ajattelin. Jälkikäteen selvitin, että lämpötila oli käynyt päivän aikana -16 asteessa, eli kylmää oli ihan oikeasti.

Vanhankaupunginkoski.

Suuntasin yhdelle lähiseudun lempipaikoistani, Vanhankaupunginkoskelle. Aurinko oli jo laskemassa, mutta viimeisiä säteitä sain vangittua kulkiessani Arabianrantaa.

Koskella näkyi muutama muukin reippailija, kylmästä huolimatta aurinko oli houkutellut ottamaan valoterapiaa.

Vanhankaupunginkoski.

Kuohuva koski nostatti kaikkialla leijailevan sumun, joka silmänräpäyksessä jäätyi puiden oksille ja kivien pinnoille. Rannan seinämät olivat täynnä mielenkiintoisia jäämuodostelmia. Kaunista!

Vanhankaupunginkoski.

Vanhankaupunginkoski.

Huomaa, etten ole ennen paljoa talvella kuvannut. Nimittäin siitä, että olin varustautunut kylläkin lämpimillä, mutta kömpelöillä rukkasilla, joiden kanssa kuvaamisesta ei tullut mitään. Ei muuta kuin rukkaset kädestä ja kuvia sommittelemaan. Lopputuloksena sormet olivat niin jäässä, että tuntui kuin ne olisivat jääneet oven väliin ja joku pitäisi ovea edelleen kiinni… Ensi kerralla osaan sitten varautua kylmään paremmin, tulipa opittua kantapään kautta.

Onneksi palkintona sormien jäädyttämisestä tuli muutama oikein onnistunut kuva!

Vanhankaupunginkoski.

(Kuvat aukeavat suuremmiksi klikkaamalla.)