Uutelan rannoilla

Huh, miten hieno, elokuinen viikonloppu takana! Kesäistä aurinkoa, perhosten lentoa, syyskorentoja ja kaksi tähtikirkasta yötä. Vaikka kesä alkaa hiljalleen taittua syksyksi, on vielä aikaa nauttia päivien valosta. Yötön yö on ohi, ja tähtikuvauskausi alkanut.

Uutelasta merelle päin sijaitsevan Skatanniemen rannoilla kukkivat rantakukat ja pietaryrtit. Helteinen päivä oli perhosten juhlaa.

Kivien keltaiset jäkälät toivat mieleeni viime elokuun Jurmon retken.

Punasyyskorento on levähtänyt rantavehnälle.

Tähän kasviin olen Uutelan retken lisäksi törmännyt Porkkalanniemessä. Pienen etsiskelyn jälkeen kasville löytyi nimikin, pikkusappi (Centaurium pulchellum). Tämä merenrantojen kasvi on uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä laji, joka pienuutensa tähden jää monelta huomaamatta.

Auringonlaskun jälkeen puolikuu oli vielä hetken näkyvissä. Aurinko on vaalentanut rantakivien leväparrat.

Puolen yön aikaan Linnunrata piirtyi yllemme lämpimässä yössä. Ilman ohi kulkevia moottoriveneitä meri olisi ollut aivan tyyni.

Skatanniemeltä etelään on vain merta. Täydellinen paikka tällaisena iltana.