Uusi päällinen Tiipiäisen vauvamakuupussiin

Sain syyskuun lopulla tehtävän. Ystäväni kiikutti minulle äitiyspakkauksesta saamansa makuupussin sekä sopivan palan puuvillakangasta, josta pussiin olisi tehtävä uusi päällinen. Kankaaksi oli valikoitunut aurinkoinen ”Kurjenpolvi” (Aino-Maija Metsola, Marimekko 2013).

En ollut koskaan ommellut mitään vastaavaa ja ajattelin mielessäni, että aikamoinen luotto täytyy olla meikäläisen kädentaitoihin. :D Käytännössä aloitin työn purkamalla kaikki mahdolliset saumat, mitä makuupussista löytyi: vetoketjut irti, kanttinauha irti (käytin samaa nauhaa uudistetun pussin reunoihin), reunojen saumat auki. Oman haasteensa aiheutti alkuperäinen päällinen, vihreä apinakangas. Kangas oli pakko irrottaa kokonaan, sillä uuden vaalean kankaan läpi ei haluttu kuultavan ylimääräisiä kuvioita. Makuupussin läpi pitkittäissuunnassa kulkevat viisi tikkausta auki, ja niin päällikankaan sai erilleen vuoresta ja täytevanusta.

Kuvien ottaminen vaihe vaiheelta jäi työn tohinassa tekemättä, mutta mitäpä sitä hyvää ohjetta toistamaan: sellainen löytyy nimittäin Tosimummon blogista.

Käytin vanhaa päällikangasta kaavana ja leikkasin uudesta kankaasta samankokoisen palan. Reunoja siksakilla yhteen, vetoketjut paikoilleen, uudet tikkaukset pitämään kankaat ja täytevanu paikoillaan ja lopulta koko komeuden viimeistely reunasta aiemmin puretulla kanttinauhalla. Oli muuten yllättävää, kuinka hyvin oma perusmallinen ompelukoneeni suostui ompelemaan usean kangaskerroksen plus vetoketjun läpi, liukuvan kanttinauhan avulla. Tällaista pitää etsiä muitakin ompeluksia varten!

Huppuosan kulmiin ja vetoketjun tyveen ei päässyt ompelukoneella, joten viimeistelin ne saumat käsin. Lopputuloksen hienous yllätti itsenikin.

Vierailulla

Makuupussin ompelu oli lokakuussa jäänyt minulta roikkumaan ja sain vihdoin toimitettua sen perille, kun uusi omistaja oli jo ehtinyt 1,5 viikon ikään. Aurinkopussin uusi asukas oli vierailupäivänä kovin rauhallinen, eikä välittänyt kuvaamisestakaan mitään. Hän oli niin pieni, että pussiin olisi mahtunut ainakin kaksi samanmoista. <3

Ehdimme ystäväni E:n kanssa vaihtaa samalla vierailulla monen kuukauden kuulumiset. Parvekkeella kukkivat syksyiset callunat, lipaston päällä vartioivat ihanat pöllöt. :)

Itselleni uusi asia oli tällainen äiti-vauvakimppu, jossa nauha symboloi napanuoraa. Aika ihana!

Jouluun on enää reilu kuukausi, lunta odotellaan vielä. Muutamana aamuna ilmassa on ollut jo talven tuoksua, mutta onneksi tiipiäisellä on nyt lämmin aurinkopussukka. Onnea vielä vanhemmille E & M !